Tyylilyyli

Ohops, kukas se siinä kalsareitaan vilauttelee?

Jaa se on tuo Mummolan tyylilyyli! Kyllä mummelin nyt kelpaa, on pilkulliset kalsarit ja ihan tuliterä paitakin. Paita on outo, pussittava viritys, mutta tuon parempaan ei tämä räätäli kykene. Menee varmaan taas vuosi, ennenkuin kokeilen seuraava vaatejuttua. Harmi, että kangashommelit ovat niin vaikeita, olisi niiin ihanaa osata tehdä sellaisia vaatteita kuin haluaa, eikä sellaisia kuin tulee ;)

 

Koskahan se kevät tulee? Ilman takkia ei voi uloskaan mennä...

Muuton jälkeistä elämää

Kuvasin tänään pitkästä aikaa.. siis yritin kuvata... valotus ja kaikki oli ihan pielessä, mutta kun intoa oli niin niillä mentiin :D


Villa Désordre selvisi kuin selvisikin ehjänä joulukuisesta muutostamme. Naapurina Désordrella on nyt ihana, vanha pönttöuuni: kyllä mun ny kelepaa nököttää talon edessä näillä pakkasilla =)

Muuton takia osa tavaroista on vieläkin hukassa jossain "varmassa paikassa", mutta paljon tavaroita on löytänyt jo omille paikoilleenkin. Talo näyttää tällä hetkellä tältä:

Makuuhuone on aina vaan yhtä tyhjä... ja tyypit senkun nukkuvat talviunia. Jotenkin tuo huone on kamalan tylsä, eikä se inspiroi yhtään edes yrittämään sisutamista. Täytyy varmaan tehdä siitä ullakko, niin johan alkaisi huone täyttyä ;D Makkarissa ei taida olla muuta uutta kuin matot. Ne on tehty Antiikki- ja keräilumessuilta löytyneistä pikkuliinoista.

Vaateteline odottaa vaatteita. Teline löytyi Minimaailmasta ja henkarit jostain nettikaupasta, jota en juuri nyt muista :/

Jyrsijät ovat vallan pesiytyneet makuuhuoneeseen ja mikäs siinä, kun sieltä näköjään löytyy hiiren kokoisia kalusteitakin :D. Kirpparilta löytyi kerran pienoisrautatiemaisemaan tarkoitettu mökinrakennussarja, jonka pihakalusteisiin tuo tuoli kuului.

Keskikerroksessa näyttää tältä:

Eteisessä tältä:

Ja eteisen viereiseen pikkuhuoneeseenkin alkaa kertyä tavaraa:

Keittiö on pysynyt suht koht ennallaan:

Muffinssipelti löytyi samasta nettikaupasta kuin henkarit.

Muuttoa odotellessa...

Vaikka en vieläkään ole muuttunut itämaisen sisustuksen ystäväksi, ostin Minimaailmasta tämän kiinalaiskaapin...(what?!) Laatikot ovat aukeavat ja koska Villa Desordén emäntä on samanlainen tavarahamsteri kuin minä, pikkusälätilaa tarvitaan aina ja siksi siis tämäkin ostos oli tehtävä :D

Säilytystilan maksimoimiseksi tuunasin laatikoiden sisälmykset uusiksi, eli irrotin etusarjat ja kiinnitin ne muropakettikartongista tekemiini laatikoihin. Kuvassa päälimmäisenä siis pahviversio ja alla alkuperäinen puulaatikko. Tilaahan tuli monta millimetriä lisää, Desordén emäntä saa taas shoppailla jotain pientä kivaa ;)

Mummon mökki on saanut lasi-ikkunan. Lasi on tosiaan lasia ja tämän jälkeen täytyy sanoa, että eipä ollut mitään hupihommaa se lasin leikkaaminen... Tuosta ikkunan yläreunasta puuttuu vielä lauta, mutta ei nyt välitetä siitä. Eikä välitetä varsinkaan noista liimatuhruista...

Mummonmökki ja naapurin sauna :D

Nyt talot on jo tyhjennetty ja pakattu. Muuton takia myös suurin osa askartelukamppeistani on jo pakattu ja kylläpä turhauttaa, kun koko ajan putkahtelee kaikkia hauskoja ideoita joita ei voi toteuttaa. Vielä enemmän turhauttaa se, että muutto viivästyy (talon edellisten ihmisten vuoksi) ja päästään roudaushommiin ehkä vasta viikon päästä, murr. Onneksi yksi älynväläykseni oli kuitenkin toteutettavissa...

Rakastan vanhoja peltipurkkeja ja emaliastioita, joissa niissä kaikkea "tärkeellistä", enkä ikinä muista missä purkissa on mitäkin. Mietin millä konstilla saisin kivat nimilaput niin, että ne voisi halutessaan poistaa helposti. No MAGNEETILLA tietysti, mutta eihän se ole yhtään jännä eikä söpö idea.

Eikun onpas!

Kehyksen takana on pahvi, eli kehyksen ja pahvin väliin voi sujauttaa vaihdettavan nimilapun. Kehys on kiinni magneeteilla, eli koko kehyksen saa pois jos purnukka tarvitaankin muuhun hommaan. Kuvan oton jälkeen hokasin jo tuon mukin kylkeenkin sopivan kehyssysteemin; pienempi kehys ja kaksi magneettia päihin, niin pysyy tukevammin. Siis jos haluaa laittaa mukin kylkeen nimilapun. Minä varmaan haluan laputtaa kaiken, kun nyt niin kovasti paljon innostuin :D

Kiinalaista taidetta

Kirppareilla törmää aika ajoin niihin kiinalaisiin miniatyyrimaisemiin. Olen aina luullut, että lasit on liimattu kiinni. Eilen käteeni osui tälläinen versio, jossa olikin lasi hieman irti. Otin sen mukaani ja tutkailin kotona tarkemmin; pohjassa on ruuvit, ja kaikki osat saa kuin saakin irrotettua toisistaan ilman väkivaltaa.

From this...

.... into this.

Vaikka en olekaan orientaalihenkinen ihminen ollenkaan, niin kyllähän nämä on aika söpöjä! Näiden taulujenlisäksi siitä tyhjennetystä lasikehyksestä saattaa saada kivan vitriinin tai akvaarion ja tuosta jalustasta penkin, sivupöydän tms.

Desordrén tyhjää huonetta on alettu viritellä. Huone on hankalan kapea ja halusin tapetiksi välttämättä juuri tuon. Tapetti on melko tummaa ja huoneesta tulee varmaan aika pimeä, hämyisä ja ehkä hieman erikoinenkin.

Saas nähdä, miten mielikuvitus alkaa laukata nyt, kun ei tarvitse kaikkea kapasiteettia käyttää tenttikirjojen pänttäämiseen. Tosin, nyt kun työn ohella opiskeluhässäköinti on saatu päätökseen, niin edessä onkin jouluhässäkkä... ja samaan aikaan meidän pitäisi hoitaa myös muuttorumba "pöndelle"! Iik =)

On taas nyperretty!

On taas nyperretty! Ostin Hobby Pointista "tina-arkkeja", joista on huomattavasti helpompaa työstää kaikenmoisia metallijutskia, kuin niistä tuikkukynttilän kipoista. Rasioiden kannet ovat koristehaaraniittejä ja ne ovat tietysti avattavia. Outo kuva, en tajua, miten onnistuin räppäämään noin ohi :D :D


Lähdetään lennolle? Kirpparilla oli huivi, jossa oli ihan selviä lentäviä mattoja! Liimasin huivin palat valkoiselle kangaspalalle, ihanan helppoa.


Työkaverini tytär lahjoitti vanhat puuhelmensä (ja paljon muuta ihanaa) minulle hyötykäyttööön. Helmistä tuli pieniä leivoksia. Kiitos vaan =)


Tuunastelinkin pitkästä aikaa! Tämä vanha muovikaappi ei mennyt kirpparilla kaupaksi edes melkein ilmaiseen hintaan, joten päätin vähän ehostaa sitä...


... ja tämmöinen siitä tuli. Ei ollut tarkoitus, mutta taidan pitää sen sittenkin itselläni... Désordren tähän asti tyhjänä ollut huone taisi juuri alkaa hahmottua mielessäni!

Uuttakin projektia pukkaa

Vaikka ei ole aikaa, niin silti ikkunalaudallani odottaa jo uusi projekti tekijäänsä. Ihana pikkutalo löytyi Lahden Dilan Magasiinista. Nämä vaneriset valmistalot tekevät myös hyvää: niiden myyntituotto menee Viipuriin lastenkoti Dikonin toiminnan tukemiseen.

Mummo odottaa jo kovasti, että saisi kunnollisen paidan päälleen. Ja edes tuolin, jolla istua. Hetken hän saakin odotella, sillä minulla on vasta pieni ajatuksen tynkä siitä, miten taloa/huonetta lähtisin sisustamaan... Lattiahommat ja tapetointi piti hoitaa heti alta pois, ettei mummo nyt ihann vanerirötiskössä joudu aikaansa viettämään.

Kynttilänjalka ja kynttilänjalka(?)

Olen kokeillut myös kynttilöiden valamista ja sepäs olikin työlästä. Talvisena päivänä se oli kyllä ihan ihan mukavaa ja sormia lämmittävää puuhaa, asumme nimittäin puutalossa, joka on talvella melko kylmä...

Kuka tietää, mikä tuo keskimmäisen kuvan "kynttilänjalka" mahtaa oikeasti olla? Se löytyi mieheni edesmenneen mummin jäämistöstä, kampauspöydän laatikosta. Vai onkohan se kuitenkin ihan vain ihan oikea nukkekodin kynttilänjalka?

 

 

Viimeisessä kuvassa vielä vähän ulkokuvaa, sisäänkäyntiäkin on vähän ryhdistetty omalla katoksella.

Pieniä oivalluksia

Balsasta tehdyssä perunakapassa on hiirenherneitä, jotka mieheni keksi kerätä ja kuivattaa. Kivaa, että hänenkin minisilmänsä alkaa kehittyä :)

 

 

Tuo punainen vati on tehty tuulimittarista, vähän niinkuin tämmöisestä. Pohjan sain tasoituttua ihan vain puristamella puristamalla. Ja ei, en ole tuhonnut kokonaista tuulimittaria vain neljä vatia saadakseni, vaan ko. osanen löytyi kirpparilta kymmenellä sentillä, ihanan halpaa :D.

Pitkästä aikaa!

Terveisiä Villa Desordésta pitkästä aikaa. Edellisestä postauksesta on näemmä 9kk, eikä sen jälkeen ole mitään ihmeitä tapahtunutkaan minirintamalla, aina jotain pientä silloin tällöin, mutta blogin päivittäminen onkin ollut sitten ihan ylivoimaista... Työ ja opiskelu vievät kaiken ajan, mutta onneksi pänttäys hellittää loppusyksystä kun saan sosiaalipsykologian perusopinnot kasaan (ja ennen kuin jatkan taas eteenpäin :D).

Latasin läjän kuvia, mutta pitkän käyttötauon jälkeen en muistanut, että nämä tulevat käänteiseen järjestykseen, ääähhh. Enkä osaa näköjään kirjoittaa enää kuvien väliinkään, kun tekstiruudussa näkyy vain kauheaa koodisössöä, tuplaäääähhh. Ennen minulla näkyi kuvat tässä kirjoitusruudussakin. Vai muistanko ihan väärin?

No mutta, tervetuloa keittiökierrokselle:

 

 

 

 

Niinkuin näkyy, niin keittiö alkaa muistuttaa sekatavarakauppaa ja pikku hiljaa lähestytään sitä meininkiä, jota tavoittelen koko taloon. Eli sekamelskaa, niinkuin talon nimikin kertoo :D

Uutuuksia ovat ainakin hellan takana olevat kaakelit (itsekuivuvaa savea).
Ihanan keittiövaa'an viisari liikkuu oikeasti, kun kuppiin tulee painoa! Se löytyi lahtelaisesta Vintage Potpourrista, joka valitettavasti toimii enää netissä.
Vaa'an kanssa samassa kuvassa oleva iso valkoinen posliinipannu löytyi Tukholmasta kirpparilta.
Olen myös yrittänyt opetella tuota mystistä massailua, mukissa on "mansikoita" ja vaa'assa "kirsikoita", jotka ovat kyllä aika kolhoja vielä, mutta muistuttavat jo enemmän mallejaan kuin ensimmäiset tekeleeni. Kyllä se tästä :D.

Punatulkku

Ihan selvästi joulu lähestyy jo, sillä tänään ompelulangasta syntyi pieni punatulkku ;)

Mittatikkuna kuvassa toimii sormenpää :D

Vihdoinkin

Désordressa on ollut hiljasta pitkän aikaa, sillä 1:1 elämässä on sattunut ja tapahtunut vaikka mitä, mm. muutto uuteen/vanhaan kotikaupunkiin, Lahteen. Kyllä täällä vaan on mukavaa kymmenen vuoden poissaolon jälkeen! Uuden kodin sisustaminen oli hauska projekti, uusiin ihmisiin tutustuminen vielä hauskempaa ja muutaman unelman täyttyminen teki tästä neidstä melkoisen "onnenmyyrin" . Muutenkin elämä alkaa olla ihanasti mallillaan, nyt kun arki on asettunut urilleen ja syysflunssakin melkein voitettu :)

Kaiken hässäköinnin jälkeen Désordren isännänkin unelma vihdoinkin toteutui! Tämä unelma teki tuloaan jo Lahden minimarkkinoilta asti (Tarun pöydästä tietenkin), mutta vasta nyt oli aikaa aloittaa sen kasaaminen. Pikkasen jänskätti aloittaa, kun Tarun antamista ohjeista en muistanut juuri mitään, mutta kyllä tuo nyt ihmistä muistuttaa :D.

Neitonen saattaa olla luonteeltaan aika vekkuli, vaikka hymyileekin noin rauhallisesti... Ainakin hiukset viittaavat vähän bohemiin tyyliin. Saas nähdä miten neiti alkaa alkaa pukeutua, eihän villahousuissa ja servetinpalasessa voi pärjätä talvella :D .

Jännä juttu, miten tuon nuken kasaaminen sai heti aivot raksuttamaan ja mini-innon palaamaan =).

Ja jännä juttu, että tämä blogger ei ole enää yhtään yhteistyökykyinen, ei sitten millään selaimella. Saas nähdä, millaista jälkeä julkaiseminen teettää...

Arvonta suoritettu, onnea Maija "from Miniasiat"!!

Kiitos kaikille vastaajille, hauskoja ja uusia ideoita tulikin monta!

Arpova käsi oli tällä kertaa poika 13v. Minä hääräsin virallisena valvojana ja varmistin, ettei onnetar tirkistellyt ;)


Arpa suosi tänään siis Maijaa Miniasiat Mielessä-blogista, mutta oho... tässäpä ei mainitakaan kiinnostusta säläpussiin. Eli Maija, ilmoitapa minulle sähköpostitse (jirppis(at)gmail.com) oletko kiinnostunut epämääräisestä postilähetyksestä ;).

Ranskalainen parveke ja *arvontamuistutus*

*****
Sovitaanko, että huomenna on arvontailta? Sovitaan vaan :D

"Muutenvain"-arvonta löytyy siis täältä.
*****

Ranskalainen parveke on tähän asti ollut pelkkä reikä seinässä, nyt olikin jo korkea aika peittää aukko pariovilla ja asentaa kaide paikalleen. Kaide oli alunperin pääsiäiskoriste, lintuhäkki Tiimarista. (Ostin niitä ale-laarista samointein useammankin, sillä iso parvekehan odottaa vielä valmistumistaan...).

Ruukut ovat omaa mallistoa *kröhöm*. Ideana on siis tunkea niihin jotain heiniä niin paljon, etteivät ne näkyisi noinkaan hyvin :D

Pääsiäispupu

Palmusunnuntain innoittamana tuunasin muovipupulle vähän tukkaa. Pupuparka näyttää kovin hermostuneelta, mutta valkoiset kaniinithan ovat tunnetusti hyvin kiireisiä. Pääsiäiskiireet eivät varmasti ainakaan helpota tämän hätähousun oloa :D