Pihapuu

Desordrén pihaan on siirretty ihan oikea puu, myrtti! 

Myrtti on ihana, mutta myös vähän hankala hoivattava talvisin. Se ei pidä kuivasta keskuslämmitysilmastosa, joten näitä myydään yleensä vain keväisin. No nyt on Plantageniin tullut kevät, sillä myrttini löytyi sieltä :)

Sieniretken minisatoa

Meidän lähimetsästä löytyy vieläkin suppilovahveroita ja tarkkana kerääjänä otin talteen kaikki sienet mitä löysin, myös ne pikkiriikkisimmätkin. Kun paistoin sienistä piirakkaa, niin ajattelin että olisikohan pitänyt tehdä niistä minisienistä minipiirakka :D

Nämä ovat ihan oikeita, mutta miniatyyrikokoisia suppiksia :)

Mitäköhän herkkua rouva Patmore näistä tekisi...?

Kukkia syksystä huolimatta

Latasin juuri 1:1 pihamme taas täyteen kukkasipuleita, jotta keväällä olisi taas silmänruokaa heti lumien sulettua. Kupsuttelu alkoi kutittaa myös miniviherpeukaloa ja kukka-askartelu alkoi taas innostaa. )Missään tapauksessa nämä kukkahommat eivät olleet opiskeluhommien välttelyä *vihyy*...)

Lintumaljakko 1:1 ja 1:12

 

Ostin kesällä Hartolan Tavarataivaasta (ihana romukauppa!) suloisen 50-luvun lintumaljakon. Ostaminen oli hauska tapahtuma, sillä minulla oli vain 10 minuuttia aikaa kiertää koko romukauppa ja tehoiskun päätteeksi kassalle päästäni huomasin kauppiaan selän takana hyllyssä tämän maljakon. Myyjä kertoi, että maljakko oli ollut hänellä kätköissään jo pitkään eikä hän ollut raaskinut myydä sitä. Pääsimme kuitenkin neuvotteluissa siihen pisteeseen, että sain ostettua maljakon, mutta pakatessaankin kauppias valitteli, kuinka päätös kadutti häntä jo. Vakuutin hänelle, että lintunen pääsee hyvään kotiin, hyppäsin ulkona odottavaan bussiin ja ajoin äkkiä pois Hartolasta :)

 

 

 

Nyt sitten bongasin Nukkekotikirppiksellä Mostly Artin maljakon ja huomasin että sehän saattaisi taipua lintumaljakkoni miniversioksi. Lintu on siis kiinnitetty maljakkoon vasta minun toimestani. Lintunen oli alunperin vaaleansininen muovilintu, jonka maalasin koholakalla, akryylillä ja chalkseilla. pintaan vielä koholakkaa ja jälki muistuttaa ihan riittävästi posliinia. Ihanaa halkeiluakin pinnassa. Hii!



Ei ihan yksi yhteen, mutta riittävästi yhdennäköinen :)

Siivouspäivä

Täällä oli tänään ohjelmassa askertelunurkkauksen järjestelyhommia ja päätin ottaa siitä samalla kuvan, kun pöytä kerrankin näkyy. Tuon matalan hyllykön tilalle on hakusessa kunnollinen kaappi, mutta ei taida nurkka siistiytyä vielä jouluksi...

Huom. runsas Biltema-tikkuvarasto pöydän alla :D

Röökimummo osallistui pikkutavaroiden inventaarioon. Pellonkulmaan löytyikin muutama mummoa miellyttävä koriste.

Näitä vitriinikannnellisia lokerikkoja pitäisi haalia lisää, niin ei tarvitsisi muistaa niin paljon!

Lyyti-mummo (tai Lidia, niinkuin itse sanoo, tai Lydia, niinkuin kirkon kirjat sanoo) tuli tupatarkastukselle Pellonkulmaan. Onkohan Lyyti ja Röökimommo siskokset? Samaa sukua, mutta kuitenkin niin eri maata ;) 

Iltalämpöiset nautittiin FB-kirpparilöytöjen parissa. Pannu Lisealta, kupit Hannalta, leipomukset Jatalta ja Lyytin veska Tiinalta.

Loppuun vielä lähikuva Röökimummon takatukasta jossa pönöttää tukevasti pari paplaria  :)

Muuttoa odotellessa...

Vaikka en vieläkään ole muuttunut itämaisen sisustuksen ystäväksi, ostin Minimaailmasta tämän kiinalaiskaapin...(what?!) Laatikot ovat aukeavat ja koska Villa Desordén emäntä on samanlainen tavarahamsteri kuin minä, pikkusälätilaa tarvitaan aina ja siksi siis tämäkin ostos oli tehtävä :D

Säilytystilan maksimoimiseksi tuunasin laatikoiden sisälmykset uusiksi, eli irrotin etusarjat ja kiinnitin ne muropakettikartongista tekemiini laatikoihin. Kuvassa päälimmäisenä siis pahviversio ja alla alkuperäinen puulaatikko. Tilaahan tuli monta millimetriä lisää, Desordén emäntä saa taas shoppailla jotain pientä kivaa ;)

Mummon mökki on saanut lasi-ikkunan. Lasi on tosiaan lasia ja tämän jälkeen täytyy sanoa, että eipä ollut mitään hupihommaa se lasin leikkaaminen... Tuosta ikkunan yläreunasta puuttuu vielä lauta, mutta ei nyt välitetä siitä. Eikä välitetä varsinkaan noista liimatuhruista...

Mummonmökki ja naapurin sauna :D

Nyt talot on jo tyhjennetty ja pakattu. Muuton takia myös suurin osa askartelukamppeistani on jo pakattu ja kylläpä turhauttaa, kun koko ajan putkahtelee kaikkia hauskoja ideoita joita ei voi toteuttaa. Vielä enemmän turhauttaa se, että muutto viivästyy (talon edellisten ihmisten vuoksi) ja päästään roudaushommiin ehkä vasta viikon päästä, murr. Onneksi yksi älynväläykseni oli kuitenkin toteutettavissa...

Rakastan vanhoja peltipurkkeja ja emaliastioita, joissa niissä kaikkea "tärkeellistä", enkä ikinä muista missä purkissa on mitäkin. Mietin millä konstilla saisin kivat nimilaput niin, että ne voisi halutessaan poistaa helposti. No MAGNEETILLA tietysti, mutta eihän se ole yhtään jännä eikä söpö idea.

Eikun onpas!

Kehyksen takana on pahvi, eli kehyksen ja pahvin väliin voi sujauttaa vaihdettavan nimilapun. Kehys on kiinni magneeteilla, eli koko kehyksen saa pois jos purnukka tarvitaankin muuhun hommaan. Kuvan oton jälkeen hokasin jo tuon mukin kylkeenkin sopivan kehyssysteemin; pienempi kehys ja kaksi magneettia päihin, niin pysyy tukevammin. Siis jos haluaa laittaa mukin kylkeen nimilapun. Minä varmaan haluan laputtaa kaiken, kun nyt niin kovasti paljon innostuin :D

Pikkupöytää ja muuta pientä

"Terkkui Lahest!" Käväisin ohimennen kotopuolessa nappikaupassa Neppinapissa. Neppinappi on ollut olemassa "aina" ja ihailin sen näyteikkunoita jo alle kouluikäisenä tyttönä. Niin, ja kouluikäisenä myös, sillä kauppa sattui olemaan koulumatkani varrella. Kaikkein jännimpiä siihen aikaan olivat erilaiset hiha- ja kangasmerkit, joita oli ikkunassa muutaman ilmoitustaulun verran. :)

Tietysti löysin sieltä nytkin ihania ja erikoisia nappeja, ja yksi niistä erikoisimmista muuntui erikoiseksi pikkupöydäksi.

Jostain syystä näitä elukoita putkahtelee jatkuvasti, mutta eihän tälläistä pussihousukissaa voinut jättää pihalle mouruamaan... Karvat ja viikset on höyhenistä.

Sitten ripustettiin vähän tauluja. Talossa on paljon sellaisia juttuja joista pidän valtavasti ja tauluista varmaan arvaattekin, että rrrrrakastan Jane Austenin kirjoja :D

Niin ja kävin myös heti ensi-illassa katsomassa Liisa Ihmemaassa. Suosittelen, sieltä sai paljon mini-ideoitakin!

Sänky ja "pikkukyrsijöitä"

Jee, vihdoinkin yläkertaan tuli sänky! Aloitin urheasti (käsin)ompelu-urakan patjanpäällistä ajatellen, mutta noin viiden sauman jälkeen iski tuska ja päädyin liimaamaan kankaan solumuovin päälle *nolo*. No, ainakin pari saumaa osui kohdalleen :D. Patja näyttää leijuvan ilmassa, mutta ehkä se johtuu hurjasta testipomppimisesta :D

(Tytön päällä oleva villatakki on muuten Sinellistä; bongasin sen sellaisesta "vauvaonnittelukorttitarra-arkista". Luulin ensin, että takki ei olisi puettava, mutta kylläpä vaan olikin.)

Hyvien yöunien lisäksi Désordren rottaonnikin on nyt turvattu. Pikkuruiset rottapojat muuttivat taloon ja ne otettiin lämpimästi vastaan. Ajattelin ensin rakeentaa niille häkinkin, mutta kyllä nämä pojat saavat juoksennella talossa ihan vapaina.

Tässä poseeraa nämä pikkurottien esikuvat, kiharakarvainen Paso ja sileäkarvainen Maco.

*Pus pus* ♥

Ja sitten esitelläänkin takkiin pukeutunut talttahammas; maalasin tälle kaniinille Petteri Kaniini-takin ja voi kun tulikin näköinen :D

Ikkuna-aukot

Raksalla on riittänyt sutinaa! Ikkunat ja oviaukot sahasin pistosahalla (käsin...) ja yritin olla laskematta, että kuinka monta suoraa on vielä sahaamatta. Kova homma, mutta yksi ilta riitti siihen. Julkisivuun tulikin kolme ikkunaa rinnakkain, vaikka alunperin ajattelin vain kahta. Taisin innostua sahaamisesta... Pohjamaalauskin onnistui melkeinpä vasemmalla kädellä, meillä sattui nimittäin toinenkin maalausprojekti samaan aikaan. 

Sain tänään "ahtaan kodin askertalupöydän" makuuhuoneen kaappiin :D. Juu, kuulostaa hullulta, mutta toimii! Siirsimme makkarin lyhyeltä seinältä Elfa-järjestelmän pidemm'lle seinälle ja saimme hullun paljon lisää säilytystilaa. Pöytälevy on ruuvattu hyllynkannakkeisiin kiinni ja on aiva tarpeeksi tukeve näihin hommiin. Ja kun rytöläjän haluaa piiloon, vedetään liukuovi eteen. Nopea siivous! Kuvassa nyt sitten talo ja pöytä sävy sävyyn =)

Tässäpä lähikuvassa sitä sahausjälkeä, ei kovin kaunista vaikka miten suoraan ja nätisti yritin.

Sahanjäljet piilotin ohen listan alle ja talon tuleva isäntä oli kohtuullisen tyytyväisen oloinen. Sitten pitäisi niitä ikkunoita pohtia...