Keittiönkaapin tuunausta

Tuunasinpuunasin valmiskalusteesta mieleisemmän version Keltaisen talon tyhjyyttään kumisevaan keittiöön. Poistin kaapista ovet, maalailin ja hioskelin. Ihmejuttu on se, miten ovien poistaminen muutti kaappia paljon levemmän näköiseksi. Luulin ensi, että kuva on jotenkin lätsähtänyt, mutta sama efekti olikin kaikissa kuvissa.

Saatua ja ostettua

 

Viimeaikoina kaikki itsetekeminen on jäänyt taka-alalle kaikenlaisten muiden kiireiden ja paineiden vuoksi. Siksi olenkin keskittynyt ansiokkaasti shoppailuun ;). Aina ei kuitenkaan tarvitse edes shoppailla: ensimmäisessä kuvassa komeilee nimittäin lahjapeitto Annalta.  Kyllähän ihminen ilahtuu aina  pienistä yllätyksistä mutta tämmöisistä yllätyksistä menee jo ainavn mykyräll :)!

 

(Katsokaas, miten tuon peiton saa laskeutumaan nätisti just niinkuin itse tahtoo!)

Sitten esitellään niitä viimeaikaisia ostoksia. Lahden miniatyyrimarkkinat oli taas täynnä vaikka mitä, mutta täsä nyt kuvia myös muista ostoksista.

Punainen ja keltainen tuoli Kottetoys, pehmokoira Sannen vintiltä, kauristaulu Mirkan minit. Villasukista ei musitikuvaa... 

Hauska talo on FB:n Nukkekotikirppikseltä ja sakesetti löytyi Huutiksesta

Voi kun en muista tekijää...

Tarun nukkeja ja Hannan ompelema mekko. (Hitsi, kun kuvassa näyttää huonolta).
 1:1 mieheni katseli kun otin tätä kuvaa ja että totesi, että siinähän me istutaan minikoossa. vaikka yhtäläisyyksiä taitaa oikeasti olla vain molempien hiustyylit ja miehen nuotit, niin olihan se aika hauska ajatus :)

Mostly Artin ihanuuksia taas

Huutislöytökoiria, ihan pikkusen vanhoja. Nää on taas niitä "Mä en ehkä kestä"-osastoa...

Pannumyssy oli "turhin" ostokseni Lahden miniatyyrimarkkinoilta, muttakunseoliniiiinnätti! Pärekori on Helin punoma.
Nuo kanat ovat Sveitsistä asti. Voi hellyys!

Viimeisessä kuvassa on myös saatuja ihanuuksia. Sain synttärilahjaksi miehekkeeni siskojen tyttäriltä suloisen viulun ja ihanan koristenorsun. Nää oli parhaat lahjat!

Keittiöön sivupöytä

Keltaiseen taloonkin on tullut hieman uutta. Tein keittiöön työpöydän taas ihan vaan fiilispohjalta ja kyllä nyt näyttää siltä että värikäs keittiö on tulossa. Jakkarat ovat Annan W:n tekemiä, valkoinen kulho on Kati K:n käsialaa ja vihreä astia Kristiina H:n tekemä. Leivonnaiset ovat Mirjalta.Tuo lutsahtaneen kotipallon näköinen mytty on kuiva lyhtykoison "lyhty". Se muistuttaa nimensä mukaisesti kiinalaista paperilyhtyä ja aion kokeilla myös joskus saada siihen valoa. Edes hetkeksi...

Marylle ompelin hameen, "silkkipaita" on pelkkä silkkinauhan pätkä. Hannan neuloma neuletakki onkin pyörinyt monen nuken päällä, mutta tänään näin. Ihana pääskyrintakoru tuli myös Annan aarrearkusta. 

Oikeita minikasveja

En muista tämän suikertajan nimeä, mutta joku lieko se ulkonäkönsä perusteella on. Muistan vain, että hoito-ohje kertoi kasvin viihtyvän kuivahkossa ja "mahdollisimman pienessä saviruukussa". Tämä on "ehkä" jo liioittelua, mutta tuossa se on pärjännyt jo koko talven! (Emokasvi voi hieman pullukammin, kohta siitä voikin irrottaa lisää minikasveja.)

Kodinonni näyttää hienolta köynnöskasvilta. Tämä varmaan kuolee hetkessä, mutta tulipahan otettua kiva kuva...

Pitäisiköhän kylvää vielä rairuohot tuohon nurmikoksi :D

Tikkuaskit

Hanna höpötteli taannoin vanhoihin tulitikkuaskeihin liittyviä vinkkejä. Minä muistin siitä omat tikkuaskiaarteeni, joita olen kerännyt kirppareilta ja meidän wanhan talon ikkunoiden väleistä.

En vielä saanut kuvattua kauneimpia etikettejä, sillä jäin ihastelemaan ja käpistelemään näitä viilusta tehtyjä ja paperilla päällystettyjä laatikoita.

Nehän ovat melkein valmis hyllykkö!

Taustalla näkyy myös nerokas miniromujeni säilytystaktiikka: ne ovat kuin vanhan romukaupan ehtymätön varasto keskeneräisessä kauppakiinteistöprojektissani :)

Vaatehommaa

Vaatteettomien nukkien vuoksi on pakko joskus uhrautua, mutta en minä vaan opi tykkämään ompeluksista, en sitten millään. Vaan kun saatiin rouvalle kolttu ja essu päälle, niin johan alkoi keittiössä tuoksua (Mirjan) pullat. Nammm!

Ottomaani

Joskus kauan, kauan sitten löysin tämän kankaalla päällystetyn rasian kirpputorilta. 

Vihdoin sain tehtyä siitä sen, mitä näin siinä heti...... ottomaanin! Ottomaani on ihana sana ja kauhean mukava kaluste.

Viuhkarasia

Ottomaani

Kunnianhimoinen päähänpisto

Täytyy taas todeta, että kyllä tässä miniharrastuksessa vaan on taikaa: usein huomaa tekevänsä asioita, joita ei tiennyt osaavansa.

Tää on taas näitä älyvapaita inspiraatioita. Katselin viikonloppuna mustaksi maalaamaani sohvaa ja ajattelin, että olispa se hieno, jos siihen kirjoisi kaikenmoisia kukkasia selkänojaan. Joo, senhän mä teenkin nyt heti! Ei muuta kuin tuumasta toimeen (ja tässä kohtaa muistin että enhän mä ole koskaan kirjaillut mitään).

Koko päivä meni piipertäessä, eikä jälki ole silti kovinkaan kaunista, puolustuksenani käytän kammottavaa ergonomiaa. Sohva ei antanut periksi yhtään, neula jumitteli eikä sitä voinut aina pistää juuri siihen suuntaan mihin olisi halunnut. 

Insinööriaivoinen taiteilijamieheke katseli hetken puuhaani ja totesi että kaareva neula voisi olla kätevä. Ja sitten se kuumensi neulan, taivutti siitä juuri sopivan taikakalun ja niin vain alkoi sohva kukkimaan!

Mä tein sen! 

Kokonainen kauhtunut sohva,
joka oli entisessä elämässään vaalea kukkasohva,
joka sittemmin maalattiin mattamustalla spraymaalilla

Värien valintaa

Kirjahylly Biltema-tikuista

Viimeajat olen leikkinyt kirjansitojaa, sillä tein joulunpyhinä Désordren olohuoneeseen uuden ISON kirjahyllyn johon mahtuu PALJON kirjoja. Kirjahylly on tehty Biltema-tikuista niin, ettei yhtäkään tikkua tarvinut katkaista. Innostuin kuvaamaan samalla muitakin juttuja talossa, jotain pientä on tapahtunut siellä ja täällä. 

Kuvavaroitus lienee paikallaan  :)

Vielä on tyhjiä hyllyjä...

Keskikerroksessa on vaihtunut yhden seinän väri ruskeasta punaiseksi. Sinne olen kaavaillut erilaisia kehyksiä vieriviereen.

Sain simpukan kesällä tuliaisen Hangosta. Kiitos Sara :)

Meidän äiskän leipomia taikataikinalämpimäisiä :)

Sitten siirrytään yläkertaan:

Ja alakertaan: