Rakastan englantilaisia sarjoja, jotka kuvaavat vanhoja aikoja. Tällä hetkellä pyörii vielä vähän aikaa yksi kestosuosikeistani: Hercule Poirot. Poirot itse on iiiihana, mutta niin on kaikki se puvustus ja lavastuskin, jakso toisensa perään sellaista inspiraatiotulvaa, ettei aika tule koskaan riittämään kaiken tekemiseen. (Eikä muisti, jos ei jemmaa ideoita talteen...)
Jaksossa Kadonnut kaivos Poirot kävi oopiumiluolassa ja taustalla vilahti kaunis oviverho, jossa oli suuri kukka. No siitä se ajatus sitten lähti.
|
Oviverhojen läpi kulkemisessa on sitä jotain |
|
Oviverho keittiöstä katseltuna. Vähän näyttää harvalta tästä kulmasta. |
|
Viistosta katsottuna kuvio näkyy hieman selvemmin |
|
Tässä vaiheessa kukat erottuivat kivasti... |
|
Piti vielä etsiä tähän se vilahdus, joka iski inspiraation :D |
9 comments:
Hieno helmiverho! Poirot on minunkin suosikkini...
Upea verho! Noissa vanhan ajan sarjoissa vaan on sitä jotakin <3
Onpa hieno helmiverho, pidän erityisesti kuvasta missä nukke ¨kulkee¨ verhon läpi.
iiiik miten ihana! Taas on tämä samismeininki. Kun Anjalle pitää tehdä uusi makkari (tapetoin väärän huoneen Seelan kaupaksi), onnistuin sahaamaan naftin oviaukon sinne ja päätin, että tähänhän tulee helmiverho. Ei Anja sen kummempaa ovea tarvitse. No, helmiverhon kuvioinnin rima nousi just melko korkealle. :) Toi on ihan järjettömän hieno!
Upea verho! Ihana :)
Upea!
Superhieno! Jee!
Oviverhon läpi kävellessä kuuluu sellainen ihana rapina. On tämä kyllä kaunis!
A i v a n ihana!
Post a Comment